🇫🇮 Suomi mainittu

Todellisuudessa tämä on Viipuri, pieni kaupunki Pietarin luoteispuolella, jonka ruotsalainen ja suomalainen perintö on jo pitkään houkutellut kävijöitä hakemaan makua elämästä rajan toisella puolella. Mutta muistutukset Ukrainan sodasta eivät ole koskaan kaukana, ja Venäjän ja Nato-maa Suomen väliset jännitteet — Suomen rajan ollessa vain 30 kilometrin päässä — varjostavat elämää tässä muuten viehättävässä kaupungissa. Maaliskuussa Ukraina hyökkäsi Viipuriin ensimmäistä kertaa drooneilla. Hyökkäyksessä kerrottiin vaurioituneen historiallisen, Suomen ajalta peräisin olevan rakennuksen katto sekä liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) rannikkovartiostolle rakennettava partiojäänmurtaja. Ruotsalaiset ristiretkeläiset perustivat Viipurin vuonna 1293 linnoitukseksi Suomenlahden rannalle, ja Pietari Suuren joukot valtasivat sen vuonna 1710 suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1812 siitä tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, Venäjän keisarikunnan autonomista aluetta. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, Viipuri, suomeksi Viipuri, jäi sen rajojen sisälle ja siitä tuli maan toiseksi suurin kaupunki Helsingin jälkeen. Suomi luovutti Viipurin Neuvostoliitolle vuonna 1940 talvisodan jälkeen; sota oli alkanut Neuvostoliiton hyökkäyksellä edellisenä vuonna. Suomalaisjoukot valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1941, kun Suomi taisteli yhdessä natsi-Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, mutta Neuvostoliiton joukot valtasivat kaupungin uudelleen vuonna 1944. Viipurin suomalaisväestö evakuoitiin ja joutui jättämään kotinsa lopullisesti.

Suomen poliisi on käynnistänyt rikostutkinnan mahdollisista maan ympäristölakien rikkomuksista Googlen suunnitellun datakeskuksen alueella Pohjois-Suomen maaseudulla. Viranomaiset epäilevät, että Googlen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi ja ojitti Muhoksella 330 hehtaaria metsää ennen kuin Suomen lain edellyttämät ympäristövaikutusten arvioinnit oli saatu päätökseen.

Suomen ja Norjan johtajien tällä viikolla Vladimir Putinille soittama 90 minuutin puhelu sai heidän tanskalaisilta ja ruotsalaisilta naapureiltaan poikkeuksellisen moitteen. Tiistaina Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskustelivat Putinin kanssa harvinaisessa korkean tason keskustelussa Venäjän johtajan ja Ukrainan eurooppalaisten liittolaisten välillä. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi suhtautuvansa hyvin epäilevästi Norjan ja Suomen itsenäiseen aloitteeseen ja ihmetteli, mitä ne kuvittelivat voivansa saavuttaa. ”Yhtenäisen, homogeenisen ryhmän sijaan näemme särön”, sanoi Suomen ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelman johtaja Arkady Moshes.

Putinin puhelu asettaa Suomen ja Norjan vastakkain Tanskan ja Ruotsin kanssa.

Suomessa alle 35-vuotiaiden osuus kotitalouksien varallisuudesta on 0,8 prosenttia, mikä on pienin osuus kaikista tutkituista maista, kun taas yli 55-vuotiaiden osuus on yli 71 prosenttia.

Epäiltyjä venäläisiä drooneja on pudotettu Puolan, Suomen ja Baltian maiden yllä.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kutsui valheeksi Financial Timesin uutista, jonka mukaan Vladimir Putin olisi keskustellut hänen ja Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa ja kertonut slaavien historiasta.

Aiemmin keskiviikkona Ushakov sanoi, ettei Euroopan maiden mahdollista osallistumista neuvotteluihin käsitelty Putinin tiistaina käymässä puhelinkeskustelussa Suomen presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa.

Työntekijöiden johtamisen ja suoritusten seurannan jättäminen algoritmien tehtäväksi tekee ”näistä prosesseista lähes näkymättömiä”, valtuuskunnan puheenjohtaja Li Andersson kertoi EUobserverille.

Interfax-uutistoimiston mukaan Juri Ušakov sanoi, ettei Euroopan maiden mahdollista osallistumista käsitelty tiistaina 90 minuuttia kestäneessä puhelussa, johon osallistuivat Venäjän presidentti Vladimir Putin, Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Stubb esitti kuitenkin asiasta toisenlaisen näkemyksen ja kertoi Helsingin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa, että Euroopan maat osallistuisivat marraskuussa Abu Dhabissa käytäviin neuvotteluihin.

”Frontexin perusoikeuskehys on yksi EU:n virastojen vahvimmista, ja se säilyy sellaisena myös tämän uudistuksen jälkeen”, komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen sanoi toimittajille.

Ranska, Espanja, Suomi, Tanska, Luxemburg ja Portugali kannattavat komission ehdotusta lykätä sääntöjä vuodella.

Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen vieraili Uudessa-Seelannissa 21. lokakuuta keskustellakseen turvallisuuskysymyksistä maan viranomaisten kanssa. Hänen matkaohjelmaansa kuuluivat myös Australia ja Japani, mikä viestii Pohjois-Euroopan maan kiinnostuksesta alueeseen sen maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta. Häkkänen sanoi Suomen hallituksen ennen matkaa julkaisemassa lausunnossa: ”Vahvistamme suhteitamme Indo-Tyynenmeren alueen kumppaneihin. Lisäksi näemme runsaasti mahdollisuuksia syventää puolustusmateriaalialan yhteistyötä.” Kysymykseen siitä, mitä Nato-joukkoja Suomi on valmis vastaanottamaan, hän vastasi: ”Kun liityimme Natoon, olimme kansallisesti valmiita puolustamaan itseämme. Olemme perustaneet Naton Pohjois-Euroopan maavoimien esikunnan arktiselle alueelle, Suomen maaperälle. Johdamme siis maapuolustusta.” Häkkäseltä kysyttiin myös, mitkä ovat Suomen puolustuksen painopisteet. Hän vastasi: ”Ensimmäinen periaate on, että Suomen on aina oltava valmis puolustamaan omaa maataan itsenäisesti.” Hän kertoi, että Suomessa on väestönsuojia lähes 5,5 miljoonalle ihmiselle – lähes koko Suomen väestölle – ja totesi: ”Suomalainen tapa toimia on kustannustehokas, laadukas ja kaikkia hyödyttävä.”

Jotkut Euroopan virkamiehet ovat arvostelleet Støren ja Suomen presidentin Alexander Stubbin päätöstä ottaa yhteyttä Venäjän johtajaan. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puolusti keskiviikkona omaa ja Suomen presidentin Alexander Stubbin edellisenä päivänä käymää puhelinkeskustelua Venäjän Vladimir Putinin kanssa. Hän sanoi, että tarkoituksena oli varmistaa, että Kreml kuulee Euroopan johtajien näkemykset Ukrainan sodan päättämisestä. Suomi ja Norja sanoivat, että niiden johtajat puhuivat maidensa edustajina eivätkä koko Euroopan puolesta.

Norjan ja Suomen johtajat ovat käyneet harvinaisen puhelinkeskustelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa edistääkseen Ukrainan sodan päättämistä ennen ensi kuussa Abu Dhabissa järjestettäviä Yhdysvaltojen välittämiä neuvotteluja. Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskustelivat Putinin kanssa 90 minuuttia.

Norjan pääministeri puolusti keskiviikkona kolmipuhelua Vladimir Putinin ja Suomen presidentin kanssa ja sanoi, että sen tarkoituksena oli varmistaa, että Venäjän johtaja kuulisi Euroopan näkemykset Yhdysvaltojen näkemysten lisäksi. Tiistain puhelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin, Suomen presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren välillä rikkoi Länsi-Euroopan johtajien pitkäaikaista käytäntöä välttää suoraa yhteydenpitoa Kremliin, ja liittolaiset, kuten Tanskan Mette Frederiksen, arvostelivat sitä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu medialle odottaessaan Suomen pääministeri Petteri Orpon saapumista heidän tapaamiseensa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aikana Kiovassa Ukrainassa 22. lokakuuta 2026.

Gina Tran haluaa, että uusi yhdistys Suomessa tuo eri sukupolvien vietnamilaiset yhteen ja tarjoaa Suomessa asuville mahdollisuuksia tutustua vietnamilaiseen kulttuuriin perinteisen áo dài -asun kautta. Tran puhui perustajien puolesta, kun Vietnamese Ao Dai Association in Finland avattiin Helsingissä 24. lokakuuta Vietnamin suurlähetystön tuella. ScandAsia kertoi aiemmin Suomessa asuvasta Nguyen Thuong Thuy’stä, joka voitti eurooppalaisen áo dài -tittelin kesäkuussa.

Suomen ja Norjan johtajat ovat soittaneet Vladimir Putinille, kun Eurooppa pyrkii saamaan paikan neuvottelupöydässä. Sasha Vakulina kertoo Suomen Alexander Stubbin ja Norjan Jonas Gahr Støren harvinaisesta puhelusta Vladimir Putinin kanssa ja pohtii, viekö se rauhanneuvotteluja lähemmäs.

Venäjän presidentti Vladimir Putin omisti suurimman osan 27. lokakuuta käydystä puhelinkeskustelusta Suomen ja Norjan johtajien kanssa kertomalla ”slaavien historiasta keskiajalla”. Näin kertoivat Financial Timesille keskustelun sisällön tuntevat lähteet.