🇫🇮 Arkisto

Sotilaslennokit, enimmäkseen ukrainalaista alkuperää olevat, ovat eksyneet Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaan, mikä on herättänyt huolta siitä, että Ukrainan sota leviää Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän naapurimaihin, jotka kuuluvat Natoon.

Tanska, Norja ja Ruotsi liittyvät Suomen seuraan ja kieltäytyvät kohtaamasta Venäjää ensi toukokuussa Saksassa järjestettävissä vuoden 2027 MM-kisoissa. Tanska, Norja ja Ruotsi sanovat kieltäytyvänsä pelaamasta Venäjää vastaan ensi vuonna jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Ukrainan sodan vuoksi; päivää aiemmin naapurimaa Suomi ilmoitti kieltäytyvänsä samoin. Suomen pelaajat juhlivat vuoden 2026 kultamitalia.

Norja ja Suomi boikotoivat Venäjää jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.

Kun Ruotsi ja Suomi hakivat Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022, sitä ylistettiin Itämeren muuttumisena ”Naton järveksi”. Ruotsi, Suomi ja niiden liittolaiset joutuvat nyt tasapainoilemaan Venäjän toimien torjumisen ja jännitteiden kärjistämisen välttämisen välillä.

Supermarketit ovat ilmoittaneet ongelmista Belgiassa, Virossa, Suomessa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa ja Ruotsissa, ja pakastimien lämpötilojen huomattava nousu on pakottanut jälleenmyyjät hävittämään ruokaa.

Muissa uutisissa suuret teknologiayhtiöt ovat jälleen herättäneet närkästystä sen jälkeen, kun Google toimi Suomessa omin päin ja kaatoi 250 000 puuta datakeskushankkeita varten.

Liettuan presidentin Nausedan, joka kuvattiin Suomessa syyskuussa, on määrä avata konferenssi.

Brittiläinen laskuvarjosotilas osallistuu aiempaan Naton harjoitukseen alle 50 kilometrin päässä Venäjän rajasta Suomessa.

Ukrainalaiset sotilasdroonit ovat harhautuneet Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaan, mikä on herättänyt huolta siitä, että Ukrainan sota leviää Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän rajanaapureina oleviin Nato-maihin.

Belgiassa, Virossa, Suomessa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa ja Ruotsissa sijaitsevat supermarketit ilmoittivat kylmäongelmista, joiden vuoksi joidenkin vähittäiskauppiaiden oli heitettävä ruokaa pois yön aikana nousseiden lämpötilojen vuoksi.

Supermarketit Belgiassa, Virossa, Suomessa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Alankomaissa kuuluivat vähintään kahdeksan tapauksen kohteeksi joutuneen maan joukkoon.

Hyökkäys kohdistui Carrefourin, Intermarchén ja Ikean Belgian-myymälöiden jääkaappeihin sekä Coopiin ja ICAan Ruotsissa, Delhaizeen Luxemburgissa, Keskoon Suomessa, SupaValuun Irlannissa ja kauppoihin Virossa.

Belgiassa ja Luxemburgissa vahingot olivat pahimpia: 40 Delhaize-supermarkettiin kohdistui vaikutuksia, ja tapauksia ilmeni myös Ruotsissa, Irlannissa, Alankomaissa, Virossa ja Suomessa.

Maanantaina useissa Euroopan maissa – Belgiassa, Virossa, Suomessa, Irlannissa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Ruotsissa – supermarkettien kylmäjärjestelmiin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat korostaneet teollisen infrastruktuurin internetiin yhdistämiseen liittyviä riskejä. Ranskassa lokakuussa satoihin supermarketteihin vaikuttaneen aiemman hyökkäyksen jälkeen Belgian, Viron, Suomen, Irlannin, Luxemburgin, Alankomaiden ja Ruotsin kauppaketjujen jääkaappien ja pakastimien lämpötilat nousivat maanantaina jyrkästi, mikä pakotti ne heittämään pilaantuneita elintarvikkeita pois.

Johtava tilintarkastaja Petri Sarvamaa sanoi: ”Hyvä uutinen on, että julkisia varoja hallinnoidaan kokonaisuutena hyvin. Havaitsemamme puutteet kuitenkin osoittavat myös, miksi vahvat tarkastukset ovat välttämättömiä EU-veronmaksajien rahojen suojelemiseksi.”

Belgiassa, Virossa, Suomessa, Luxemburgissa ja Ruotsissa sijaitsevat supermarketit kuuluivat niiden joukkoon, joihin viimeisin hakkerihyökkäys vaikutti.

Tunnistaakseen keskeiset tekijät, jotka voisivat kallistaa Iranin tilanteen sodan tai rauhan suuntaan, DW keskusteli Omid Memarianin kanssa Washingtonissa toimivasta DAWN-ajatushautomosta, joka keskittyy Yhdysvaltain Lähi-idän-politiikan uudistamiseen; Suomessa toimivan valtiotieteilijä Leila Morovatin kanssa; sekä Babak Rezaeedaryakenarin kanssa, joka on kansainvälisten suhteiden professori Leidenin yliopistossa Alankomaissa.

Tunnistaakseen keskeiset tekijät, jotka voisivat kallistaa Iranin sodan tai rauhan suuntaan, DW haastatteli kolmea analyytikkoa: Omid Memariania DAWN-ajatushautomosta, joka pyrkii uudistamaan Yhdysvaltain Lähi-idän-politiikkaa; Suomessa työskentelevää valtiotieteilijää Leila Morrovatia; sekä Babak Rezaei Daryakenaria Alankomaissa sijaitsevasta Leidenin yliopistosta.

Kun Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Venäjän presidentille Vladimir Putinille 27. lokakuuta, he ottivat epätavallisen diplomaattisen askeleen aikana, jolloin suorat korkean tason yhteydet Euroopan hallitusten ja Moskovan välillä ovat olleet vähäisiä.